Kehruuta

Tällä hetkellä rukki on palasina pitkin olohuonetta (yritän vihdoin saada joulun alla aloitetun maalausprojektin loppuun), mutta sitä ennen se on kyllä ahkerasti huristellut lankoja.

Olen tehnyt viime aikoina myös värjäyksen suhteen pieniä kokeiluja, ja lopputulos on kyllä pääasiallisesti aina jotain muuta kuin mitä olin aikonut. Ei välttämättä huono lopputulos... mutta ei kyllä sekään mikä piti. Sitä kuvannee hyvin nämä kaksi lankaa, joissa olen tavoitellut vähän samanlaista visiota, mitä ei kyllä uskoisi kuvien perusteella.

Tosin erona on myös se, että kakkoslankaan testasin uusia käsikarstojani, eli värjäsin villaa neljää eri väriä (violetti, vihreä, ruskea ja harmaa) ja sekoitin niitä karstoilla keskenään. Tykkään siitä millaista väriä tuollein käsin sekoittamalla saa aikaan, sellaista mukavan murrettua ja elävää.  Karstattuja lepereitä kehrätessä opetin itselleni vahingossa myös ilmeisesti pitkävedon jalon taidon :D Lepereen kehrääminen ei nimittäin ollutkaan yhtään samanlaista kuin topsin ja siinä sitten käsissä väänneellässä tajusin jossain vaiheessa tekeväni pitkävetoa... Ja se oli oikeastaan aika mukavaa.

Värisävyt näissä alla olevissa kuvissa on taas vähän sinne päin (violetti varsinkaan ei ole kovin violettia), mutta ee auta.

Alimman ehdin jo neuloa pitsibaktukseksi, pitsireunalla. Sen kuvaamisen kanssa vaan tuli kiire, kun huivin uusi omistaja lähti Lappiin (hih, oravannahkakauppa on vielä hengissä sittenkin, vastapalveluksesi saan lapaset, joita olen "second sock"-syndroomasta johtuen aivan onneton itse tekemään) ja halusi huivin mukaan. Niinpä se on kuvattu kamerakännykällä vielä hieman kosteana...

Muuttoa odotellessa aloitin järjestelemään ja kasaamaan tärkeimpiä asioita eli kuituja ja lankoja. Onpa mukavaa kun ei ole enää niitä lerpattavia ja sotkuisia keränjämiä pyörimässä epämääräisissä pusseissa pitkin taloa :D Kaikki on nyt keritty palloiksi ja sijoitettu laatikoihin. Kyllä siihen yksi päivä menikin. Ja minun lankavarastoni on siis todella pieni, ihan pari kiloa vaan.